Verkkoyhteisön viisi elementtiä, osa 3: Sosiaaliset suhteet

Ihmissuhteet ja sosiaalisuus on ihmiselämän suola (paitsi erakoilla, mutta koska he eivät muutenkaan kuulu yhteisöihin, heidät voi tässä tapauksessa unohtaa). Sosiaalisista suhteista on syytä pitää huolta myös verkossa, mikäli tavoitteena on synnyttää yhteisöllisyyden tunteita.

Yhteisöllisyyden tunnehan tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa osaksi yhteisöä. Mutta mistä tämä tunne pohjimmiltaan kumpuaa?

Sosiaalisten tarpeiden täyttyminen

Sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistuminen ja jo pelkästään sen vierestä seuraaminenkin muovaa kokemusta yhteisöllisyyden tunteesta. Kun yhteisö vastaa yksilön sosiaalisiin tarpeisiin, yksilö kokee tämän hienon (tai ehkä joidenkin mielestä hyvinkin arkipäiväisen ja huomaamattoman) yhteisöön kuulumisen tunteen.

Yksilön sosiaalisia tarpeita ovat:

  • Joukkoon kuuluminen
  • Sosiaalisen (ns. “henkisen”) tuen jakaminen
  • Ystävälliset suhteet
  • Tarve saada hyväksyntää ja tunnustusta

Etenkin näistä viimeinen eli tarve saada hyväksyntää ja tunnustusta kannustaa ihmisiä osallistumaan verkkoyhteisöissä tiedon ja tuen jakamiseen. Sitä kautta he kokevat olevansa hyödyksi ja ansaitsevansa yhteisön arvostuksen.

loove
Edellytykset sosiaalisuudelle

Verkkoympäristön ja tämän kasvotusten tapahtuvan maailman välillä on yksi olennainen ero, joka vaikuttaa olennaisesti yhteisöllisyyden tunnun syntymiseen: netissä juttukumppanista näkee ja kuulee huomattavasti pienemmän osan kuin fyysisesti vieressä istuvasta kaverista.

Jotta verkossa päästäisiin niinkin pitkälle kuin sosiaalisten tarpeiden täyttymiseen, täytyy sosiaalisuutta tukevan perustan olla kunnossa.

Verkossa sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä tukevat:

  • Käyttäjien tunnistaminen
  • Luottamus
  • Käyttäytymisnormit

Käyttäjien tunnistaminen hoituu usein siten, että kukin käyttäjä esiintyy keskusteluissa omalla nimellään tai nimimerkillä. Usein on mahdollista liittää käyttäjätiliinsä myös oma kuva tai avatar, joka helpottaa tunnistamista entisestään. Palvelusta riippuen itsestään voi kertoa profiilisivulla yhtä jos toistakin jännää tai jättää kertomatta.

Mitä totuuden- ja johdonmukaisemmin ihmiset verkossa esiintyvät, sitä helpompi heihin on luottaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimikoon blogaajat: jo vuoden mittaisella säännöllisellä bloggauksella pystyy vakuuttamaan lukijakuntansa asiastaan. Luotettavuutta lisää myös sisällöstä vakuuttuneiden seuraajien määrä.

Verkkokeskusteluissa kuulee harvemmin toisten äänenpainoja tai näkee eleitä, joten sanansa on osattava asetella naamatusten tapahtuvaa rentoa jutustelua huolellisemmin. Joku saattaa pahastua sarkastisesta kommentista, joka on unohdettu höystää hymiöllä ja toinen imaista hernepellon sieraimeensa ymmärtäessään jonkun yleispäteväksi tarkoitetun tokaisun henkilökohtaisena arvosteluna. Siksi yhteisöillä on usein myös omat käyttäytymissäännöt (kuten esim. Flickerillä), joita on yhteisen kivan nimissä syytä noudattaa.

Leave a Reply