Uskoisitko uskomuksiasi?

Mitä ne uskomukset edes ovat? Uskomushan kuulostaa vähän sellaiselta epävarmalta tiedolta tai siis uskomukselta, joka perustuu harhakuvitelmiin. Kuten vaikka uskomushoidot. Tai uskonnot, nehän vasta kaikenlaisia uskomuksia vilisevätkin.

Eihän sellaisilla nyt kunnon tietoyhteiskunnan kasvatti tee yhtikäs mitään.

”Minulla ei ole mitään uskomuksia.”

Niin. Ei ehkä olekaan. Mistä muuten tiedät?

Kuinka usein sinulla muuten on tapana kyseenalaistaa ajatuksiasi, mielipiteitäsi ja ylipäätään käsityksiäsi tästä maailmasta?

Mistä ne ovat syntyneet? Mistä tiedät, että ne ovat totta?

Yllättävää kyllä, mutta varmaan lähes kaikilla, jopa aivan skarpeimmillakin yksilöillä, on mielen sopukoissa melkoiset läjät uskomuksia. Ne ovat erittäin syvään pinttyneitä käsityksiä siitä, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Ne ovat kantajalleen ikään kuin tosia. Eikä siinä ole mitään pahaa; uskomuksemme pitävät yllä omaa maailmankuvaamme. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikkea tarvitsisi epäillä koko ajan eikä voisi edes luottaa esim. siihen, että ilmaa voi hengittää ja maa jalkojen alla kantaa?

Uskomuksista suurin osa on täysin ei-tietoisia, ja siksi niitä on vaikea tunnistaa. Uskomukset ohjaavat vaivihkaisen huomaamattomasti sitä mitä ajattelemme, mitä tunnemme ja miten ajaudumme toimimaan harva se päivä. Se selittää myös osaltaan sitä, miksi toimintamme on toisinaan ristiriidassa sen kanssa, mitä olemme tietoisella tasolla päättäneet.

kaikki on turhaa

Useat uskomuksistamme ovat muotoutuneet jo lapsuudessa. Niiden muodostumiseen vaikuttaa perhe, ympäristö ja kulttuuri jossa olemme kasvaneet. Uskomukset syntyvät kokemustemme ja niistä tehtyjen tulkintojen pohjalta, eikä niiden taustalla tarvitse edes olla mitään järisyttävän järkyttäviä tapahtumia. Tapahtumien ja tulkintojen toistuvuus on kuitenkin omiaan pönkittämään uskomuksia.

Uskomuksilla onkin itseään vahvistava luonne. Mieli pyrkii aktiivisesti keräämään todistusaineistoa niiden tueksi, sillä onhan se rauhoittavaa, että voi olla jostakin varma. Hyväksi esimerkiksi käyvät stereotypiat eri ihmisryhmistä. Jos vaikka mielestäsi teekkarit ovat sosiaalisesti kyvyttömiä nörttejä, heistä voi olla haastavaa huomata muita piirteitä.

Uskomukset voivat olla luonteeltaan hyvinvointiamme ja toimintaamme tukevia tai rajoittavia. Rajoittavat uskomukset ovat usein sellaisia, jotka lapsuudessa uskomuksen muodostumishetkellä ovat vaikuttaneet parhaalta mahdolliselta tulkinnalta ja toimintatavalta. Vuosien saatossa ne ovat kuitenkin jääneet päivittymättä eikä niiden mukaan toimiminen enää samalla tavalla takaa aikuisen ihmisen hyvinvointia.

Voit huomata rajoittavan uskomuksen läsnäolon sen synnyttämästä negatiivisesta tunteesta. Joku ihminen tai tilanne voi laukaista ahdistusta tai ärsytystä, vaikket tietäisikään miksi. Uskomuksen jäljille voi päästä kyselemällä itseltään, mistä tunne johtuu tai vaikka kirjoittamalla auki tapaukseen liittyviä ajatuksia.

Jo pelkästään rajoittavasta uskomuksesta tietoiseksi tuleminen voi saada aikaan sen horjumisen. Uskomuksesta tulee epäilyttävä, eikä sillä ole enää niin voimakasta jalansijaa elämässäsi. Rajoittavan uskomuksen tilalle on hyvä valikoida jokin toimintaasi ja tavoitteitasi tukeva uskomus, johon mieluummin kiinnityt.

uskomusten vaikutus toimintaan

Uskomuksia voi olla eri sorttisia. Oletko joskus huomannut näistä joidenkin tulevan esiin tuttaviesi käytöksessä tai jopa puheessa? Entä itsesi kohdalla?

Uskomukset syistä: Ihmismieli on verraton kehittämään kaikenlaisia perusteluja ja syy-seuraus-suhteita. Näissä uskomuksissa esiintyy usein sanat ”koska” tai ”sen vuoksi, että”.
”Tämä on paras tapa toimia, koska näin on tehty aina ennenkin.”
”En voi olla onnellinen nyt, koska minulla on ollut ankea lapsuus.”

Uskomukset merkityksistä: Ihmisellä on taipumus luoda merkityksiä ja hakea pohjimmaisia tarkoituksia. Se merkitys, jonka asialle annat, ohjaa käyttäytymistäsi.
Mitä todella tarkoittaa olla laiska tai aikaansaava?
Mitä sinulle merkitsee se, että joku pettää lupauksensa?

Uskomukset mahdollisuuksista: Jotkut asiat ovat mahdollisia, toiset eivät. Se mitä alitajuisesti uskot omista mahdollisuuksistasi jonkin tavoitteen suhteen vaikuttaa tekemisiisi.
Jos uskon siihen, että voin päästä joku päivä Hollywoodiin näyttelemään, varmasti myös toimin niin, että ajaudun tavoitettani kohti. Jos pidän haavetta sulana mahdottomuutena, en edes viitsi yrittää.

Uskomukset identiteetistä: Mitä ajattelemme itsestämme: Millainen minä olen? Mitä osaan? Mitä ansaitsen? Identiteettitason uskomukset ovat siitä kiinnostavia, että niiden vaikutus kaikkeen käyttäytymiseen on muita uskomuksia vahvempaa. Oletko joskus kuullut kohteliaisuuden, jota oli vaikea ottaa vastaan – jota et oikein uskonut? Se on kolahtanut yhteen identiteettiuskomuksesi kanssa.
”Olen ruma ja läski.”
”En ole riittävän hyvä saamaan sitä mitä haluan.”

uskomusshoppailua

Rupeatko pääsemään jyvälle? Haluaisitko vähän penkaista omaa uskomusvarastoasi? Se on ihan helppoa. Ennen leikkiin lähtöä on silti hyvä tiedostaa, että aina ei ole mukavaa kohdata itseään ja omia syvälle pinttyneitä ajatusmallejaan, jotka eivät ehkä olekaan niitä toivotumpia. Rajoittaviin uskomuksiin tutustuminen on kuitenkin varsin hyvä keino päästä niiden haitallisista vaikutuksista eroon – tai jopa kääntää uskomukset hyvinvointiasi tukeviksi!

Jos olet valmis, voi kokeilla uskomusten kaivelua tämän yksinkertaisen harjoituksen avulla:
Ota esiin kynää ja paperia ja varaa itsellesi viisi minuuttia aikaa. Raapusta vastauksia kysymykseen:

Mitä ajattelet elämästä?

Voit aloittaa jatkamalla lausetta ”Elämä on…”. Anna kynän lentää ja ajatuksen rullata jarruttelematta. Jokusen minuutin jälkeen sinulla rupeaa olemaan jo jonkinlainen käsitys siitä, miten elämäsi miellät.

Tarkistele tuloksia. Näyttääkö tämä ajatuskimppu siltä, että haluat kantaa sitä mukanasi joka päivä? Palveleeko se kaikin puolin hyvinvointiasi?

Voit vähän tehdä salapoliisintyötä ja pohtia, miltä ajalta tai mistä tapahtumasta lähtien olet jotakin uskomusta kantanut mukanasi. Yleensä se hetki, joka tulee ensimmäisenä mieleen, osuu hyvin lähelle oikeaa.

Valitse uskomuksista vanhin ja arvioi onko se täysin totta. Mistä tiedät että se on totta? Kun uskomuksen paikkansa pitävyys rupeaa epäilyttämään, huomaa mikä toinen hyvinvointiasi paremmin palveleva uskomus tulee mieleesi. Kirjoita se paperille vanhan uskomuksen viereen ja mutustele sitä. Vastaavia uusia korvaavia uskomuksia voi nousta esiin useitakin. Anna niitä tulla, ja muotoile uutta uskomusta niin kauan kunnes se tuntuu hyvältä.

Näin helppoa voi uskomuksen muotoilu olla!

Jos uskomusten kaivelusta ja uuteen uskoon muotoilusta huolimatta silti tuntuu, että ei elämä miksikään muuttunut, voi olla ettet osunut juuri siihen mehukkaimpaan uskomukseen, joka ruokkii niitä jotka sen ympärillä kasvavat. Muun muassa tätä ilmiötä ja uskomuksia ylipäätäänkin pohditaan EloCastin kolmannessa osassa: Usko tai älä.

Syvällisempää tietoa uskomuksista ja muista alitajunnan metkuista on tarjolla Voimaa alitajunnasta -kurssilla, jonka paikka ja aika varmistuvat ihan piakkoin!

Previous Post
Next Post

Leave a Reply