NLP tulee sanoista neurolinguistic programming. Suomeksi kun sen kääntää, saadaan neurolingvistinen ohjelmointi tai prosessointi. Ikään kuin se olisi jotakin, jolla ohjelmoidaan aivoja tai hermoratoja uuteen uskoon, ehkäpä kielen keinoin?
On se vähän sitäkin. NLP on sovellettua psykologiaa. Se on malli, joka määrittelee ihmismielen ja vuorovaikutuksen toimintaa. Malliin kuuluvat tietyt perusoletukset tai –ajatukset, nippu erilaisia tekniikoita ja tapa, jolla edellisiä sovelletaan toimivasti. NLP:tä voi käyttää parantaakseen vuorovaikutusta, omia esiintymistaitojaan ja hyvinvointiaan, esimerkiksi stressiä ja masennusta lievittämällä tai peräti karkottamalla.
NLP:n perustan loivat 1970-luvulla Richard Bandler ja John Grinder. Parivaljakko tutki eri asioissa taitavia ihmisiä, mitä yhteistä heillä on ja miten heidän taitojaan voisi oppia ”mallittamalla”. Tutkimustensa pohjalta he muodostivat hyödyllisiä perusoletuksia, kuten ”Ulkoinen ja sisäinen informaatio käsitellään viiden aistin avulla” ja ”Kaiken käyttäytymisen takana on myönteinen tarkoitus” ja tekniikoita, joista esimerkkinä mielikuvien ja kokemusten muokkaus eli editointi ja voimavaratiloihin ankkuroituminen.
Perusoletuksista ja tekniikoista tulee toimivia, kun niitä sovelletaan tietyllä tavalla. NLP:n sovelluksessa, kuten varmaan kaikessa muussakin tehokkaassa toiminnassa, on kolme olennaista seikkaa:
- Tavoitteen asettaminen
- Palautteen havaitseminen
- Joustava toiminnanohjaus
NLP:n avulla voi saada aikaan kestäviä muutoksia kokemuksissa tai toiminnassa hyvinkin nopeasti. NLP keskittyy ensisijaisesti siihen mikä toimii, eikä ota kantaa niinkään siihen mikä on totta tai ei. NLP:ssä otetaan huomioon myös ihmisten erilaisuus ja yksilöllisyys. Vaikka ihmisten ongelmat olisivatkin samankaltaisia, voidaan niitä lähestyä eri tekniikoin ja eri näkökulmista, jotta sopivin tapa löytyy.
NLP:tä on kritisoitu sen tieteellisen näytön puutteellisuuden vuoksi. Yksi syy siihen on varmasti se, että on vaikeaa määritellä mikä on NLP:tä ja mikä ei. Vuosien saatossa se on muovautunut eri opettajien käsissä heidän käyttöönsä soveltuvaksi. NLP-nimikkeen alla on tarjolla useita keskenään erilaisia kursseja, ja kouluttajien taso vaihtelee. Kannattaa siis harrastaa vähän vertailua, mikäli rupeaa kursseista kiinnostumaan.
Aloitin itse NLP-asioiden opiskelun vastikään Vantaan Aikuisopistossa Marja-Leena Savimäen opastuksessa. Omana valintakriteerinäni oli se, että kurssi sijoittuu riittävän pitkälle aikavälille. Aavistelin, että tuloillaan on paljon uutta asiaa, jonka opettelussa ja käytännön harjoittelussa menee aikaa. Aavistukseni ovat jo tässä vaiheessa osuneet oikeaan, ja olen aika innoissani. Olen oppinut jo nyt monta asiaa, joista tulee olemaan hyötyä valmennustyössä ja opetuksessa.
Keräilen kurssin edetessä tänne talteen joitain tekniikoita ja matkan varrella heränneitä ajatuksia. Jos satumme jossain törmäämään, nykäise ihmeessä hihasta mikäli haluat kuulla lisää ja kokeilla miten NLP toimii käytännössä!
Artikkelin arvokkaana tietolähteenä: Matti Kiviaho: ”Kerrataanpa perusasioita 17/1998” / Mieli-lehti
malaakso
/ October 31, 2013Hieno juttu! Olen itse trainer-vaiheessa. Toimii.